Mikä on Bitcoin?

Bitcoin on maailman vanhin ja tunnetuin kryptovaluutta. Bitcoinin perustaja on Satoshi Nakamoto. Bitcoinin teknologian neljä tärkeintä elementtiä ovat lohkoketju, louhinta, desentralisaatio ja kryptografia.

Bitcoinilla on käyty kauppaa sen ensimmäisestä toimintavuodesta lähtien. Bitcoineja voi säilyttää omassa lompakossa tai siinä kauppapaikassa, josta ostit bitcoinisi.

Mikä on Bitcoin?

Bitcoin on maailman vanhin ja tunnetuin kryptovaluutta. Bitcoin on täysin digitaalinen valuutta, joka toimii globaalisti hajautetussa tietoverkossa. Bitcoinin lyhenne (ticker pörsseissä) on BTC. Sen tietokantana toimii lohkoketju.

Bitcoinin ideana on tarjota globaali & digitaalinen maksuverkko, joka on perinteisen pankkijärjestelmän ulkopuolella. Kuka tahansa voi liittyä Bitcoin-verkon jäseneksi milloin tahansa. Kyseessä on kaikille avoin ekosysteemi. Myös Bitcoin-ohjelmisto pohjautuu avoimeen lähdekoodiin.

Bitcoinit ovat digitaalisia kolikoita, joita voi hallita omassa Bitcoin-lompakossa. Lompakko voi olla mobiiliappi, tietokoneelle asennettava ohjelma tai selaimen lisäosa. Bitcoinien lähetys ja vastaanotto on yhtä helppoa kuin rahansiirron tekeminen verkkopankissa tai PayPalin kautta.

Alla on kuva suositusta Exodus Bitcoin-lompakosta.

Bitcoin on ollut toiminnassa tammikuusta 2009 lähtien. Se oli aluksi digitaalinen valuutta, mutta Bitcoin nähdään nykyisin pääasiassa digitaalisena kultana. Sen niukka rahapolitiikka, valtavat kurssinousut ja toiminta pankkijärjestelmän ulkopuolella tekevät Bitcoinista erittäin mielenkiintoisen sijoituskohteen.

Vuodesta 2018 lähtien Bitcoinin maksuliikennettä on pyritty siirtämään salamaverkkoon (Lightning Network). Se on Bitcoiniin linkitetty maksujärjestelmä, jossa bitcoinit liikkuvat parissa sekunnissa mikroskooppisen pienillä kuluilla.

Bitcoinia kehittää hajautettu yhteisö. Bitcoinilla ei ole virallista keulahahmoa, vaikka sillä onkin useita puolestapuhujia.

Bitcoinin lyhyt historia

Bitcoinin perustaja on Satoshi Nakamoto. Kyseessä on nimimerkki, jonka takana voi olla yksi tai useampia henkilöitä. Bitcoin-perustajan henkilöllisyys on pysynyt hämmästyttävästi mysteerinä vielä tähän päivään asti.

Satoshi esitteli Bitcoinin postituslistalla 31.10.2008. Hän käynnisti Bitcoinin lohkoketjun 3.1.2009. Satoshi toimi Bitcoinin pääkehittäjänä 2009–2010, mutta siirtyi yllättäen syrjään projektista keväällä 2011. Lue lisää Bitcoinin alkuvuosista ja Satoshi Nakamoton vaikutuksesta tästä artikkelista.

Satoshin siirryttyä sivuun Bitcoinin kehitys on ollut globaalin yhteisön vastuulla. Välillä se on myös ollut eri mieltä Bitcoinin kehityssuunnasta. Tämä riitely kulminoitui vuosia kestäneeseen ”sisällissotaan”, joka päättyi vuonna 2017.

Bitcoinin sisällissodassa oli kysymys siitä, skaalataanko Bitcoinia kasvattamalla lohkoketjun lohkon kokoa vai luodaanko erillinen maksuverkko (Salamaverkko), joka mahdollistaa nopeat ja halvat tranasktiot. Jälkimmäinen ratkaisu voitti.

Bitcoinista haarautui vuonna 2017 muita versioita, jotka ovat kuitenkin jääneet suosiossa kauas Bitcoinin taakse.

Viimeisen viiden vuoden aikana tärkeimmät kehitykset ovat olleet Salamaverkko sekä Bitcoinin tulo El Salvadorin viralliseksi maksuvälineeksi. Vuonna 2024 Yhdysvalloissa hyväksytyt spot Bitcoin ETF -rahastot olivat myös todella iso askel Bitcoinin mainstream-adoption kannalta.

Voit tarkastella Bitcoinin historiallisia kurssitasoja tästä artikkelista: Bitcoinin historialliset kurssit.

Bitcoinin teknologia

Bitcoinin teknologian neljä tärkeintä elementtiä ovat lohkoketju, louhinta, desentralisaatio ja kryptografia.

Bitcoinin lohkoketju

Bitcoinin lohkoketju toimii sen tietovarastettu. Lohkoketju on käytännössä hajautettu tietokanta, josta on identtinen kopio jokaisella verkon solmulla (nodella) eli palvelinkoneella. Lohkoketju koostuu lohkoista. Jokainen lohko sisältää rajallisen määrän dataa.

Alun perin Bitcoinin lohkoketjuun tallennettiin vain transaktiodataa eli informaatiota Bitcoin-siirroista lompakoista toiseen. Sitä voi lukea Blockchain Explorer -ohjelmilla. Katso alta esimerkki.

Nykyisin Bitcoinin päälle on rakennettu uusia protokollia (Ordinals ja Runes), jotka mahdollistavat myös kuvien ja videoiden tallettamisen sen lohkoketjuun. Tämä on herättänyt laajaa keskustelua, sillä kuvat ja videot tukkivat lohkot ja aiheuttavat transaktiomaksujen nousun.

Fakta on kuitenkin se, ettei kukaan voi estää ”ylimääräisen datan” tallennusta lohkoketjuun, koska kyseessä on kaikille avoin järjestelmä.

Bitcoinin louhinta

Bitcoinin louhinta on lohkoketjun ylläpitotyötä. Louhijat ovat erikoisvalmisteisia tietokoneita, jotka pyrkivät ratkaisemaan matemaattisia yhtälöitä. Miljoonat louhijat ympäri maailmaa yrittävät ratkaista yhtälöitä 24/7/365 ja saada sitä kautta oikeuden luoda seuraavan lohkoketjun lohkon.

Alla on kuva suosituista Bitmainin valmistamista Bitcoin-louhijoista. Yksi louhija maksaa tuhansia euroja.

”Louhintaloton” voittanut louhija rakentaa uuden lohkon poimimalla uudet transaktiot ja saa tästä hyvästä lohkopalkkiot ja transaktiomaksut itselleen. Lohkopalkkio on nyt 3,125 bitcoinia ja se puolittuu noin neljän vuoden välein. Tätä tapahtumaa kutsutaan Bitcoin halvingiksi (puoliintuminen).

Louhinta on nykyisin miljardiluokan bisnes. Suurimmat louhintafirmat ovat pörssiyhtiöitä. Voit myös sijoittaa niihin ostamalla näitä ”Bitcoin-osakkeita” itsellesi.

Kuka tahansa voi aloittaa louhimisen. Laitteiden sähkönkulutus on kuitenkin niin rajua, että tarvitset erittäin halpaa sähköä, jotta louhinta on kannattavaa.

Desentralisaatio

Desentralisaatio on Bitcoinin teknologian ehdottomia kulmakiviä. Se tekee Bitcoinista sensuurinkestävän teknologian, jota ei voi yksinkertaisesti tuhota. Niin kauan, kun edes kourallinen palvelimia pyörittää Bitcoin-ohjelmaa, verkko on turvassa.

Bitcoin on hajautettu useilla eri tasoilla:

• Louhintaa tehdään eri maissa, ja louhintafarmeja pyörittävät yritykset sekä yksityishenkilöt
• Louhijoiden rakentamaa lohkoketjua ja transaktioita valvovat nodet ovat hajautettu globaalisti
• Bitcoinin kehitys on hajautetun yhteisön käsissä

Tilanne oli hyvin erilainen Bitcoinin alkuvuosina. Satoshi Nakamoto oli ns. yksinvaltias ja Bitcoinin pääkehittäjä. Satoshin poistumista Bitcoin-yhteisöstä onkin pidetty hänen tärkeimpänä yksittäisenä toimenpiteenään.

Kryptografia

Ilman kryptografiaa ei olisi kryptovaluuttoja eikä Bitcoinia. Kryptografia näkyy Bitcoinissa jokaiselle käyttäjälle julkisen avaimen salauksen kautta. Julkisen avaimen salauksessa käytetään kahta avainta: julkista ja yksityistä. Näistä yksityinen on pidettävä visusti omana tietonaan, ja julkista avainta käytetään.

Jokainen Bitcoin-osoite on johdettu matemaattisesti käyttäjän julkisesta avaimesta. Kun teet Bitcoin-transaktion eli lähetät kolikoita lompakostasi toiseen, kerrot Bitcoin-verkolle, että sinulla on käyttöoikeus ko. lompakon bitcoineihin. Tämä tehdään julkisella avaimella.

Julkinen avain todistaa ulospäin, että sinulla on siihen sopiva yksityinen avain paljastamatta kuitenkaan yksityistä avainta. Ilman tätä salausteknologiaa Bitcoin ei voisi toimia.

Bitcoin-kaupankäynti

Bitcoinilla on käyty kauppaa sen ensimmäisestä toimintavuodesta lähtien. Nykyisin kaupankäynti tapahtuu Bitcoin-pörsseissä. Ne ovat täysin digitaalisia kauppapaikkoja, jossa voit vaihtaa eurosi bitcoineihin. Nykyisin Bitcoin-pörsseistä on tullut kryptovaluuttapörssejä, eli voit ostaa niistä Bitcoinin lisäksi myös muita tunnettuja kryptoja.

Bitcoinin reaaliaikainen kurssi määräytyy markkinoilla kuten muidenkin sijoituskohteiden. Jokaisessa pörssissä on oma kaupankäyntinsä, ja eri pörssien hinnoista muodostetaan painotetusti epävirallinen Bitcoin-kurssi.

Bitcoinin arvonmääritykseen vaikuttaa kolme merkittävää tekijää:

1. Yleinen markkinatilanne: Bitcoinin härkä- ja karhumarkkina ajoittuvat 1:1 osakemarkkinan kanssa, eli Bitcoinin kurssi on nousussa silloin kun muukin markkina nousee.
2. Teknologia: Bitcoinin adoptio, teknologiset päivitykset ja mahdolliset ongelmat vaikuttavat sen pitkän tähtäimen potentiaaliin.
3. Kysyntä ja tarjonta: Lopulta Bitcoinin hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan lakien perusteella kuten muidenkin sijoituskohteiden.

Jos haluat sijoittaa Bitcoiniin, tutustu tähän artikkeliin Bitcoinin ostamisesta.

Bitcoinin säilytys

Bitcoineja voi säilyttää omassa lompakossa tai siinä kauppapaikassa, josta ostit bitcoinisi. Kumpikin säilytystapa on ok. Riippuu henkilön teknisistä tietotaidoista ja sijoituksen suuruudesta mitä tapaa haluaa käyttää.

Bitcoin-lompakon käyttö ei ole vaikeaa, mutta se vaatii hieman huolellisuutta ja teknistä osaamista. Tämän lisäksi sinulle luodaan alustuksen yhteydessä ns. backup-koodien lista. Tätä listaa on osattava säilyttää huolellisesti, tai kuka tahansa voi hakkeroida lompakkosi.

Tämä backup-koodien säilytys voi tuntua ahdistavalta, jos kyseessä on iso sijoitus. Tämän takia moni säilyttää kolikkonsa Bitcoin-pörssissä. Esimerkiksi suomalaiset palvelut ovat erittäin luotettavia ja Suomen Finanssivalvonnan reguloimia.

Markkinoilla on kuitenkin nähty vuosien mittaan lukuisia Bitcoin-pörssien konkursseja. Palvelulla voi olla myös muita teknisiä ongelmia, jonka vuoksi et pääse bitcoineihisi aina käsiksi. Jokaisen täytyy itse punnita, mikä säilytystapa sopii itselle.

Turvallisin Bitcoin-lompakko on kylmälompakko Ledger Nano X (katso alla oleva kuva) tai muut Ledgerin lompakkovaihtoehdoista.